Väsymättä kotiseudun ja lohen puolesta

22.1.2015 06:01 Pasi Romakkaniemi

90 kilometriä perinteisellä tyylillä! Kalervo Askan urakka viime kevään Vasa loppetissa.

TURTOLA – Suomen valtio on kohdellut Tornionjokivartta huonosti riistämällä vuosikymmeniksi lohen paikallisilta asukkailta. Yksi keino asian korvaamiseksi olisi valtion toimesta perustettu   kehittämisrahasto, jolla tuettaisiin voimakkaasti alueen elinkeinotoimintaa.
Kalervo Aska toi ehdotuksensa ensimmäisen kerran esille Pellon itsenäisyyspäiväjuhlassa Turtolassa. Askalle Väylän lohi ja sen puolustaminen ovat tuttuja ja läheisiä asioita. Tornio-Muonionjokiseuran puheenjohtajana miestä voisi hyvällä syyllä tituleerata lohikenraaliksi, joka on viimeiset puolikymmentä vuotta johtanut taistelua lohen puolesta eturintamassa seisten.
– Lapsuudessani olen aistinut lohen tuoksun Kainuunkylän mummolassa 1960-luvun alussa. Tajusin jossakin vaiheessa, mikä vääryys oli tapahtua, kun lohi tapettiin lähes sukupuuttoon. Lohen palauttamisessa takaisin jokivarren ihmisille on kyseessä oikeudenmukaisuuden toteutuminen.

Lohen suojelija
– Toissa vuonna kävin Helsingissä lohen vuoksi 11 kertaa. Kuuluin silloin lohistrategiatyöryhmään, minkä lisäksi olin eduskunnassa kuultavana asian tiimoilta.
Aska korostaa olevansa ennen kaikkea lohen suojelija: Hän ei itse edes omista lohensoutuvälineitä. Muutamat kalat, jotka hän kesässä soutaa Korpikosken alta tai Muurassaaren luota, hän pyydystää Antti-pojalta jääneillä välineillä.
Eduskunta ja istuvat kanasanedustajamme ovat tulleet hänelle tutuiksi vuosien varrella, vaikka nykyisin kalakantoja koskevat ratkaisut tehdäänkin hänen mukaansa Euroopan Unionissa.
– Joskus lohiasiasta pyydetään lausuntoja hyvinkin lyhyellä aikataululla. Näin silloinkin, kun esitin lohen poistamista merellisten kalojen luettelosta. Tämä tuli sitten Suomen valtion kannaksi, vaikka ei myöhemmin toteutunutkaan Euroopan Unionin perusasetuksessa.
Lohen tulevaisuuden Aska näkee nykyhetkellä valoisana, vaikka kalastuskiintiöt päätetäänkin vuosittain. Juuri kalastuskiintiöiden pienentäminen puoleen vuonna 2012 oli hänen mukaansa ratkaiseva tekijä lohikantojen nousussa. Tuolloin jokiseura painosti Euroopan komissiota ja Aska sai olla muutoksen keskiössä.

Lue koko juttu...

Jaa uutinen:  

Mäntyrannan muistohiihdot Kyyjärvellä onnistuivat erinomaisesti

22.1.2015 06:00 Eero Ylitalo

Yhden viestikullan ja kaksi henkilökohtaista pronssimitalia olympialaisissa sekä kolme hopea- ja kaksi pronssimitalia MM-kilpailuissa saavuttanut Siiri ”Äitee” Rantanen ihailee Eero Mäntyrannan palkintokokoelmaa.

KYYJÄRVI – Jo vuosikymmenien ajan on Kyyjärvellä järjestetty Harsunkankaan hiihtoja aina uudenvuodenpäivänä. Yksi uskollisimmista ”Harsun” kisailijoista oli mestarihiihtäjä Eero Mäntyranta, joka varsinkin huippuvuosinaan veti kisapaikalle tuhatmäärin yleisöä.
Tänä vuonna 70-vuotista taivaltaan juhliva hiihtojen järjestäjäseura Kyyjärven Kyky halusi kunnioittaa edesmenneen mestarin muistoa nimeämällä vuoden ensimmäiset kisat Eero Mäntyrannan muistokisoiksi.
Jo kuukausi ennen kisapäivää avattiin Kyyjärvellä Kauppakeskus Paletissa Mäntyrannan palkintonäyttely, johon kävi joulukuun aikana tutustumassa lähes 12 000 henkilöä. Näyttelyn avasivat Juha Mieto ja Hannu Taipale.

Lue lisää Torniolaakson sivulta 7.

Jaa uutinen:  

Yrittäjyyskasvatusta kolmen lukion yhteistyönä

22.1.2015 06:00 Kari Kaulanen

Tapani Melaluoto kertoi lukiolaisille Ylitorniosta.

YLITORNIO – Noin vuosi sitten Hilla Helasaari Vantaalla sijaitsevasta Kauppiaitten Kauppaoppilaitos Mercuriasta otti yhteyttä Tapani Melaluotoon. Hän kysyi, olisiko Ylitorniolla kiinnostusta olla mukana hankkeessa, jonka tarkoituksena olisi edistää yrittäjyyttä pohjoismaisessa yhteistyössä. Tietenkin oli.
Hankkeeseen lähtivät Mercurian ja Ylitornion kunnan lisäksi mukaan Övertorneån kunta, Ylitornion ja Matarengin lukiot sekä Utbildning Nord. Hankkeen nimeksi tuli Innostutaan yrittäjyydestä!
Kevään 2014 aikana asiaa valmisteltiin niin Vantaalla, Ylitorniolla kuin Matarengissa, yhdessä ja erikseen. Valmisteluun kuului verkkokurssin rakentaminen ja kääntäminen ruotsiksi. Käännöstyön teki Matarengin lukiossa opettava Janne Juopperi.
Hilla Helasaari ja Tarja Saarinen Mercuriasta kertoivat, että hankkeen ideana on yhteistyö etelän ja pohjoisen välillä ja myös rajan yli. Mercurian opiskelijat suorittavat kaksoistutkintoa eli opiskelevat merkonomiksi ja ylioppilaaksi. Hankkeen kautta he suorittavat opiskeluihinsa kuuluvan pakollisen yrittäjyysosan.

lue lisää Tornionlaakson sivulta 8.

Jaa uutinen:  

Mainostaminen on yritykselle elintärkeää

22.1.2015 06:00 Pasi Romakkaniemi

Teemu Ylisaukko-oja kirjautuu Holvi-palveluun, minkä kautta hoidetaan poikien yrityksen pankkiasiat sekä verkkokauppatapahtumat.

PELLO – ”Sesonki oli lyhyt mutta kiihkeä. Aattoiltapäivän ja illan aikana teimme kahdessa ryhmässä kaikkiaan 19 keikkaa! Ja suunnitelmissa ovat jo ensi joulun keikat...”
Toimiboat Ny:n Teemu Ylisaukko-ojan, Mikko Heinosen ja Juho Nousiaisen yrityksellä meni lujaa – mutta vain yhden päivän eli jouluaaton verran. Suuri yllätyshän se ei ole kun tietää, että pojat tarjosivat joulupukkipalvelua. Kevään suhteen näyttääkin sitten hiljaisemmalta, sillä tiedossa on vain Vihreän Pysäkin väen auttamista kevään, lähinnä pääsiäisen ruuhkapäivinä.
Kahdella muulla lukiolaisnuorten yrityksellä, eli Pirttipiikoilla ja Tepsa Travelilla työtilaisuuksia on ollut vähemmän. Nuoret myöntävät homman tyssänneen pitkälti mainostamattomuuteen: Kun yritystä ei tunneta, ei sen palveluja osata kyselläkään. Kaikkien tarkoitus onkin panostaa tulevaisuudessa lisää mainontaan.

Lue lisää Tornionlaakson sivulta 9.

Jaa uutinen:  

Jokiseuran lausunto tuulivoimapuistosta

21.1.2015 14:02 Meän Tornionlaakso

POHJOIS-SUOMEN HALLINTO-OIKEUS

Isokatu 4, PL 189, 90101 OULU

pohjois-suomi.hao@oikeus.fi

Viite Lähetteenne 5209/14 10684/14/4102

Asia Vastauspyyntönne

 

Kaavoittaja Ramboll Finland Oy on vastineessaan eritellyt valituksessamme esittämämme vaatimukset ja niiden perustelut. Kaavoittaja katsoo, että valituksemme tulee hylätä ja valitusoikeutemme on asetettu kyseenalaiseksi. Ehkä siksi, että näin voitaisiin estää hankkeen vastakkaisten näkemyksien huomioon ottaminen ratkaisua annettaessa. Valituksemme hylkääminen ei kuitenkaan poistaisi valituksessamme 15.7.2014 hankkeen ympäristövaikutuksista esille tuomiemme riskitekijöiden huomioon ottamista, sillä varovaisuusperiaate edellyttää huomioon otettavaksi kaikki tietoon tulleet riskitekijät riippumatta siitä, mitä kautta tieto on saatu.

Näin ollen Pohjois-Suomen Hallinto-oikeus joutuu kuitenkin huomioimaan ne ratkaisua antaessaan. Oleellista on arvioida, tunnetaanko haittavaikutukset ja jos ei tunneta, niin noudatetaanko varovaisuusperiaatetta.

Ympäristöön kohdistuvat vaikutukset on pidettävä mahdollisimman pieninä myös merituulivoimaa rakennettaessa. Meillä ei ole enää varaa samanlaisiin virheisiin kuin 40- ja 60-luvulla. Yhtäkään vaelluskalakantaa ei tule vaarantaa kenenkään liiketoiminnan ja taloudellisten intressien vuoksi. Rauhoituspiireistä lausuessaan 30.9.2014 Ramboll toteaa (kahdesti), että "Lohien vaelluksen aikaan kulloinkin vallitsevat ympäristöolosuhteet ovat ratkaisevassa asemassa lohien valitessaan uintireittejään pohjoisella Perämerellä." Kuitenkin Ramboll on oman liiketoimintansa edistämiseksi muuttamassa alueen ympäristöolosuhteita pysyvästi lohien päävaellusreitillä jokisuualueella. Suomen rannikon rantaviivan pituus on noin 46 000 km. Nyt rakennuskohteena ovat ne muutamat kilometrit, josta viimeinen suuri luonnonlohikantamme nousee kutujokeensa. Tämä asettaa Röyttän edustan merituulivoimapuistohankkeen outoon konteksiin, sillä energiarakentamisen vuoksi muut suuret vaelluskalakantamme tapettiin sukupuuttoon.

Merituulivoimaa ei pidä ehdoin tahdoin ja vastoin varovaisuusperiaatetta rakentaa juuri siihen, mihin Itämeren alueen arvokkaimmat vaelluskalat, Tornionjoen luononlohet, kerääntyvät ennen kudulle nousemista. Tornionjokisuu, Röyttän edustan merialue, on tuulivoiman rakentamiseen liian herkkä. 19.2.2014 Ympäristöministeriö jätti vahvistamatta Länsi-Lapin maakuntakaavaehdotuksesta saman merialueen tuulivoima-alueen tv 2281 lain vastaisena. Tästä huolimatta Tornion kaupunginvaltuusto hyväksyi 9.6.2014 mainitun alueen tuulivoimarakentamisen osayleiskaavan. Tornion kaupungin RKTL:lta pyytämässä lausunnossa RKTL kertoo 17.6.2013 merituulivoimapuiston käsittävän enintään 14 tuulivoimayksikköä. Rambollin 1.12.2011 laatimaan Röyttän edustan merituulivoimapuiston osayleiskaavaan on merkitty 27 tuulivoimayksikön paikat. Rambollin laatimassa muistiossa viranomaisneuvottelusta 30.1.2014 mainitaan kohdassa 3. "Hankkeen tilannekatsaus: Merituulivoimapuiston 1. vaiheen rakentaminen ajoittuisi mahdollisesti demonstraatiotukihankkeena vv. 2015-2016." Toisin sanoen Tornionjokisuulle Röyttän edustan merialueelle rakennettavien tuulivoimayksiköiden määrää on tarkoitus kasvattaa jatkossa. RKTL:lle sen on ilmoitettu olevan enintään 14 tuulivoimayksikköä.

Kaavoittaja Ramboll vetoaa todistelussaan oman muistionsa lisäksi vain Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lausuntoon 17.6.2013. Tässä lausunnossa RKTL on kuitenkin pitänyt välttämättömänä vaellussiikojen vaellusreittien tutkimisen telemetriaseurannalla ja lohien vaellusreittien ja merikaapeleiden aiheuttamien sähkömagneettisten kenttien vaikutusten selvittämistä. Lisäksi RKTL sanoo, että puutteellisen tiedon varassa toimiminen on erityisen riskialtista: "Nykyisenhankkeen osalta kyse on myös Itämeren tuottavimman lohijoen ja kahden valtakunnanrajajoen suualueesta. missä puutteellisen tiedon varassa toimiminen on erityisen riskialtista."

Kaavoittaja Ramboll kertoo vastineessaan: ”Viranomaisneuvottelussa Lapin Ely –keskuksen kalatalousviranomainen ja Riista ja kalatalouden tutkimuslaitos totesivat, että selvitysten osalta on kaikki tehty, mitä voidaan. Selvitykset ovat riittävät kalaston ja kalatalouden osalta.” ja esittää todisteenaan hankkeen kaavoitusarkkitehti Pirjo Pellikan itse laatimaa muistiota viranomaisneuvottelusta 30.1.2014. Muistiosta on pyritty rakentamaan valtakunnallinen viranomaiskanta sen perusteella, että läsnä on ollut hallintoviranomaisen yksi kalatalousedustaja (ei kalatalouspäällikkö). Kun esitetään viranomaiskanta, miksi viranomaiskantaa ei ole annettu virkavastuulla kyseisen viranomaisen laatimana selkeänä diaroituna viranomaislausuntona? Nyt noudatetulla menettelyllä kaavoittaja Rambollin asema on noussut liian keskeiseksi. Se edustaa omaa etuaan hoitaen yhteiskunnan puolesta kaiken; kirjoittaa viranomaiskannat ja laatii kaupungin puolesta vastineet valituksiin. Suomen tasavallassa, valtakunnan rajaan yhteisellä rajajoella nojaavalla hankkeella, yhden konsulttiyhtiön asema ei saa olla näin vahva.

Valituksessamme 15.7.2014 totesimme, että Tornion kaupunginvaltuustolla ei ollut käytettävänään läheskään riittävää ja oikeata tietoa hankkeen vaikutuksista. Puutteet ovat olleet niin suuria, että katsomme päätöksen syntyneen lainvastaisesti. Rambollin muistiossa otsikolla 'Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos'Pellikka esittää Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen kantana seuraavaa virheellistä mielipidettä: "Kalojen vaelluksen selvittämisen osalta on tehty, mitä voidaan tehdä. Lisäarvoa saadaan rakentamisen jälkeisellä seurannalla, jonka järjestämiseen tulisi kiinnittää huomiota. Tärkeää on rakentamisen ajoittaminen lohen vaelluskauden ulkopuolelle."Osa kaupunginvaltuutetuista on kertonut, että tämä RKTL:n kannaksi esitetty väite oli ratkaisevassa asemassa, kun valtuusto päätti asiasta.

Kyseistä mielipidettä ei saa RKTL:n mielipiteeksi väittämällä sitä sellaiseksi. RKTL:n kanta on luettava RKTL:n virallisista lausunnoista. Ramboll Finland Oy on näin ollen harhauttanut Tornion kaupungin valtuuston jäseniä esittämällä tutkimuslaitoksen kantana sen, minkä mahdollisesti yksi tutkija on voinut omana mielipiteenään kertoa. – RKTL:n 4.11.2013 antama lausunto [liitteenä] on pikemminkin täystyrmäys kaavoittajan väitteelle siitä, että riittävät selvitykset olisi tehty: "Tutkimuslaitos tiivistää, että tuulivoiman rakentaminen kaavoitusalueelle on riski uhanalaisille vaelluskalakannoille. Kokonaisriskin suuruutta ei puutteellisen tiedon vuoksi voida kuitenkaan arvioida ilman tarvittavia tutkimuksia tuulivoima-alueiden kalastovaikutuksista. Ilman näitä tutkimuksia, kun kyseessä ovat uhanalaiset ja mittaamattoman arvokkaat kalakannat, tulisi toimia varovaisuusperiaatteen mukaisesti ja suhtautua kaavan kyseisiin toimintavarauksiin kriittisesti." RKTL:n lausunto 4.11.2013 osoittaa, että kaavoittajan väite on perätön.

Yleisesti tiedossa on, että ympäristöministeriö jätti 19.2.2014 vahvistamatta nyt käsiteltävänä olevan tuulivoima-alueen 2281 lainvastaisena juuri Riista ja Kalatalouden Tutkimuslaitokselta saaman lausunnon 4.11.2013 perusteella. Lausunto olisi ollut sellaisenaan käytettävissä 9.6.2014, kun Tornion kaupunginvaltuusto osayleiskaavasta päätti. Ei ole mahdollista, että talvikuukausina 4.11.2013 ja 30.1.2014 välillä olisi voitu tehdä niin mittavia tutkimuksia, joiden voidaan olettaa vaativan usean vuoden periodin. Kalastosta tehty 'Kalataloudellinen selvitys' on suppea, se ei anna vastausta Röyttän edustan merituulivoimapuiston mahdollisiin kalastovaikutuksiin. 'Kalataloudellinen selvitys' paremminkin nostaa esille kysymyksiä, joita tulisi selvittää. Rambollin kalataloudellisen selvityksen sisällöksi näyttää muodostuvan seurata kalastolle koituvia muutoksia jälkikäteen. Seuranta ei lämmitä, jos kalakanta kuolee sukupuuttoon. Tieteellisen näytön puuttumista ei tule käyttää verukkeena riskien ottamiseen. Oleellista on selvittää riskit etukäteen, ja noudattaa varovaisuusperiaatetta, kuten RKTL lausunnosaan 4.11.2013 vaatii:

Tällä hetkellä mistään kalalajista ei tunneta tarkkoja vaellusreittejä meren ja joen välillä. Tehdyt tutkimukset viittaavat siihen, että suunnitellun tuulivoima-alueen läpi vaeltaa jossain elämänsä vaiheessa merkittävä osa alueen vaelluskaloista. Lohesta tiedetään, että lohet lähestyvät Tornionjokea pääosin Kemijoen edustan kautta eli itä-kaakko suunnasta. Röyttän tuulivoima-alue on keskeisellä paikalla lohen vaellusta ajatellen. [...] Kaavoitusalueen olosuhteet, erityisesti alueen mataluus ja suunniteltujen tuulivoima-alueiden sijoittuminen matalikoille vaikeuttavat kauempana merialueella ja rannikkoalueella sijaitsevien aluevarausten vaikutusten erillistä arviointia ilman tarkempia selvityksiä. Tuulivoiman rakentamisen ja käytön vaikutuksista vaeltaviin kaloihin ei ole olemassa kunnollista, selviä johtopäätöksiä antavaa tutkimustietoa kaavoitusaluetta vastaavista olosuhteista.”

RKTL on keskeisin asiantuntija ja sen mielipide tuulivoimapuiston sijoittamisen suhteen tulee ottaa huomioon, kun arvioidaan noudatetaanko lainsäädännön edellyttämää varovaisuusperiaatetta Tornionjokeen nousevien vaelluskalojen osalta. RKTL:n 4.11.2013 antama lausunto osoittaa, että Röyttän edustan merituulipuiston selvitykset eivät ole niin kattavia, että niissä olisi otettu huomioon Rajajokikomission edellyttämä varovaisuusperiaate.

 

Vuorovaikutus, kaavoituksesta tiedottaminen ja velvollisuudet ympäristöä sekä jokialueen ihmisten perussuojaa kohtaan.

Tornionjoen vaelluskalojen merkitys on huomattavasti suurempi muille jokialueen kunnille kuin Torniolle. Tornion kaupungin osuus kalastuspäivistä 2013 oli 10,8% ja saaliista 7,4% [RKTL:Lohi- ja meritaimenkantojen seuranta Tornionjoen vesistössä 2013]. Saman tutkimuksen mukaan lohenkalastajat käyttivät vuonna 2013 rahaa arviolta 5,7 miljoonaa euroa, joten vaelluskaloilla on suuri taloudellinen merkitys. Tornionjoen arvo on sen lohessa ja lohen merkitys kohdistuu jokivarressa pääosin muualle kun Tornioon. Jokisuuhun rakennetusta merituulivoimapuistosta loheen kohdistuvat riskit eivät ole paikallisia vaan koskevat koko Tornion-Muonionjoen laajaa jokialuetta ja ihmisiä jokien molemmilla rannoilla, Suomessa ja Ruotsissa. Jokialueen luonnonvarojen käytöstä on sovittu rajajokisopimuksella 91/2010. Tätä ei ole otettu riittävästi huomioon, vaan tuulivoimapuiston osayleiskaavaa on käsitelty torniolaisena paikallisena hankkeena, kuten kaavoittajan vastauksesta ilmenee.

Asioista on tiedotettu Tornion kaupungin ilmoitustaululla. Ei ole kovinkaan todennäköistä, että Enontekiön, Muonion, Kolarin, Pellon tai Ylitornion asukkaat tai vielä vähemmän Ruotsin puolen jokivartiset seuraisivat torniolaisten ilmoitustaulua. Mainitut kunnat tukevat Tornio-Muoniojokiseuran toimintaa, joka hankkeen joistakin vaiheista tietoisena antoi 9.11.2012 lausunnon. Tornion kaupunginarkkitehti muisti lausuntomme, kun kesällä 2014 asiasta keskustelimme, mutta kaavan laatija Ramboll ei ole lausuntoamme huomioinut. Se ei vähennä puhevaltaamme. Perustuslain 20§ ja 22§ mukaan vastuu ympäristöstä ja sen monimuotoisuudesta kuuluu kaikille ja julkisen vallan tulee turvata jokaisen mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon. Tornionjoki on nyt maailman potentiaallisin kehittyvä lohenkalastuskohde. Kalan kulun riskeeraaminen Tornionjoessa koskee niin lukuisaa joukkoa oikeudenomistajia, että asiasta päätettäessä huomioon on otettava koko jokivarren edut niin Suomen kuin Ruotsinkin puolella.

Asian kansainvälinen merkittävyys ja jokialueen muissa kunnissa asuvien ihmisten perussuoja sekä heidän jokialueen luonnonvarojen käyttöön liittyvät kiinteistö- ja erioikeudet sekä ihmisten vaikuttamismahdollisuus omaa ympäristöään koskevaan päätöksentekoon olisi edellyttänyt huomattavasti laajempaa aktiivista tiedottamista ja kuulemista valtakunnanrajan molemmin puolin paitsi rajan ylittävien ympäristövaikutusten myös ekososiaalisten vaikutusten arvioimiseksi. Röyttän edustan merituulivoiman rakentamisen esteenä on sekin, että tilojen kiinteistötoimitukset ovat jokivarren suomenpuoleisella alueella edelleen tekemättä. Tornionjoki on rajajoki, josta säädetään Suomen ja Ruotsin yhteisellä rajajokisopimuksella 91/2010. Käsiteltävän osayleiskaavan vesialue kuuluu sopimusalueeseen. Rajajokisopimus sallii sopimusalueella ainoastaan pienempien rakenteiden kuten laiturien rakentamisen: "3 artikla, Oikeus rajajokien veteen ja vesialueeseen: 1. Kummallakin sopimuspuolella on yhtäläinen oikeus rajajokien ja niiden sivu-uomien veteen siinäkin tapauksessa, että vedestä virtaa toisen sopimuspuolen alueella suurempi osa kuin toisen sopimuspuolen alueella. Tämä ei muuta sitä oikeutta veteen, joka yksityisellä saattaa olla tuomion, ylimuistoisen nautinnan tai muun erityisen oikeusperusteen nojalla. 2. Joka omistaa rajajoella rantaa tai jolla on rannan käyttöoikeus, saa valtakunnanrajasta riippumatta käyttää vesialuetta rantansa edessä pienehköä rakennelmaa kuten laituria tai venevajaa varten."

Suunnittelujohtaja Riitta Lönnström Lapin Liitosta kertoi 9.10.2014 Rajajokikomission seminaarissa, että suositus tuulivoimapuistojen sijoittamiseksi satamien eteen olisi tullut ministeri Lauri Tarastilta. Tarasti päätyy kuitenkin selvityksessään 2012 erittäin skeptiselle kannalle merituulivoimasta:” Tämä selvitys keskittyy maalle rakennettavaan tuulivoimaan siitä yksinkertaisesta syystä, että tuulivoimayrittäjien antaman informaation mukaan tuulivoiman rakentaminen merelle on niin paljon kalliimpaa, että nykyisen syöttötariffin pohjalta ei voida rakentaa kannattavaa tuotantoa. Elinkeinopoliittisesti ja viennin edistämiseksi merituulivoimalla olisi kuitenkin merkitystä. Hallitus on 23.3.2012 sopinut valtiontalouden kehyksistä ja lisäbudjetista ja siinä yhteydessä päättänyt, että investointeja uusiutuvaan energiaan tuetaan varaamalla erillistuki merituulivoiman demohankkeelle.” [https://www.tem.fi/files/32699/Tuulivoimaa_edistamaan_A4_lop.pdf]

Tornion kaupungin motivaatio Röyttän edustan merituulivoimapuiston rakentamisessa on Työ- ja elinkeinoministeriön 20 miljoonan euron demonstraatiotuki. Paikan valinta kertoo täydellisestä välinpitämättömyydestä ympäristövaikutuksia kohtaan ja asettaa hankkeen tavoitteet kyseenalaiseksi. Tornion kaupunginvaltuuston päätösosayleiskaavasta on oikeusvaikutteinen. Osayleiskaavan hyväksymisen jälkeen rakentamislupaa ei käytännössä voi estää. Syyt rakentamiseen voivat olla paikallisia, mutta riskinotto alueellista. Olisi kohtuutonta, jos jokialueen muiden kuntien kansalaisten vaikuttamismahdollisuus omaa ympäristöään koskevaan päätöksentekoon estetään lopullisesti yhden kaupunginvaltuuston kaavapäätöksellä.

Kaavan laatija Ramboll Finland Oy ja Tornion kaupunki eivät ole kyenneet osoittamaan vaatimuksiamme ja niiden perusteluita miltään osin kyseenalisiksi. Kaavoittajan vastaus ei vakuuta, vaan vahvistaa vain käsitystä, että hankkeen kokonaisvaikutukset Tornionjoen vesistön ja alueen muiden jokien vaelluskalakantoihin eivät ole suunnittelijoilla selvillä eikä niitä ole tarkoituskaan selvittää, koska Ramboll väittää: ”Selvitykset ovat riittävät kalaston ja kalatalouden osalta.” On ilmeistä, että suunnitellut rakenteet vaarantaisivat Tornionjoen vaelluskalakannat liian suurella todennäköisyydellä ja uhkaisivat jokivarren ihmisten perustuslaillista perussuojaa.

Tässä sekä valituksessamme 15.7.2014 mainitun perusteella ja varovaisuusperiaatteen huomioon ottaen Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden tulisi kumota Tornion kaupunginvaltuuston 9.6.2014 päätöksen 43 §.

Pello 19. tammikuuta 2015

Kunnioittavasti

 

Kalervo Aska

Pj Tornio-Muoniojokiseura ry

 

Jaa uutinen:  

 
Viimeisimmät paikallisuutiset
Hae uutisista ja sivustolta
 
Meän Tornionlaakso
Alkkulanraitti 48
95600 Ylitornio
Puh: 020 743 3210, Fax: 020 743 3218
ylitornio(@)tornionlaakso.net
Asiakaspalvelu:
Tilaukset
Osoitteenmuutos
Palaute
Uutiskirje
Verkkokauppa
Tavathan
Facebookissa:
Grafu Oy


Alkkulanraitti 48
95600 Ylitornio
Puh: 020 743 3210, Fax: 020 743 3218
ylitornio(@)tornionlaakso.net